StefanTallqvist

Ruotsinkielisillä kohtuuton etu ruotsin kielestä?

  • Puolakka KALEVA lehdessä
    Puolakka KALEVA lehdessä

 

Tällainen absurdin väitteen esittävät eräät kukkahattutädit, kuten viimeksi Puheenvuorossa ”Viola” ja muut.  

”Suomalaisuuden Liiton kieliosaton mielestä ruotsalaisilla yrityksillä on kohtuuton kilpailuetu suhteessa suomalaisiin yrityksiin, sillä Suomessa etiketteihin laitetaan tekstitys ja ohjeet suomen lisäksi myös ruotsiksi. Tämä ei missään tapauksessa ole tasavertaista kohtelua suomen ja ruotsin kielten välillä, vaan lisää entisestään vääristynyttä epäsuhtaa.”

KALEVA, 15.12.2016, ”Suomen ja ruotsin kielten epäsuhta”, allekirjoittanut Ritva Puolakka

viite:

http://ritvapuolakka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228817-ruotsin-kieli-valmistumisen-ja-tyonsaannin-esteena

2.1.2017 17:49 Ritva Puolakka, Suomalaisuuden Liiton kieliosasto:

kommentti #40:

http://www.ritvapuolakka.fi/412932974

 

Olisi syytä lopettaa nämä kieliriidat, jotta tilanne ei pahenisi!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

"Ruotsinkielisillä kohtuuton etu ruotsin kielestä" (fakta ilman kysymysmerkkiä) Ruotsinkielisten nuorten on helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten. Kysymys on ns. arvostetuista ammateista.
Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet.

Kiintiöiden vuoksi ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla kuin suomenkieliset nuoret.
Esim. lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsee opiskelemaan 6 - 8 pistettä heikommalla tuloksella kuin suomenkieliselle puolelle.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsee sisään vuodesta toiseen joka neljäs, kun suomenkielisistä pääsee alle 20 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.

Tasa-arvon nimissä kiintiöt pois ja pääsykokeet suomen-, ruotsin- ja englannin kielellä. Huolimatta, millä kielellä pääsykokeeseen on vastattu, sieltä valituksi tulisivat parhaan tuloksen saaneet. Silloin äidinkielestä ei saada kohtuutonta etua eikä tarvita myöskään lietsoa kieliriitoja.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomessa koulutetaan lääkäreitä ja sairaanhoitajia myös ruotsiksi,koska se on maan toinen kieli.
Ruotsinkieliseen koulutukseen voi hakeutua kuka tahansa syntyperästä riippumatta. Esim. vaimoni on Tampereelta, äidinkieli suomi, opiskeli Vaasassa ruotsiksi sairaanhoitajaksi. Sairaanoitajia koulutetaan myös englanniksi.
Lienee itsestään selvää, että ruotsinkieliseen koulutukseen osallistuvan pitää osata ruotsia riittävän hyvin, siksi pääsykokeet ruotsiksi. Suomessa ei ole olemassa mitään "ruotsinkielisten kiintiöitä", vaan Suomessa on ruotsinkielisiä oppilaitoksia, joihin ainakin toistaiseksi pääsevät vaikka suomenvenäläiset äidinkielestä riippumatta.
Turpeisen puheenvuoro on mainio esimerkki propagandasta, jossa tosiasioita hiukan häivyttäen saadaan asiat näyttämään aivan erilaisilta, kuin ne todellisuudessa ovat.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Pekka Roponen: "Suomessa ei ole olemassa mitään "ruotsinkielisten kiintiöitä", vaan Suomessa on ruotsinkielisiä oppilaitoksia, joihin ainakin toistaiseksi pääsevät vaikka suomenvenäläiset äidinkielestä riippumatta."

Esimerkki Helsingin yliopistosta (Haku 2017 - lääketieteellinen tiedekunta - Helsingin yliopisto.): "Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat on jaettu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjoihin. Ruotsinkielisille linjoille hyväksytään enintään 5 % lääkäri/hammaslääkärikoulutukseen koko maassa hyväksyttävien määrästä. Vain Helsingin yliopistossa on ruotsinkieliset opintolinjat lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuksille."

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #8

Eli asia on juuri niin, kuin kirjoitin. Mitään jollekin kieliryhmälle varattuja kiintiöitä ei ole olemassa. On olemassa ruotsinkielistä koulutusta, joka on kaikille avoin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #10

Avoimia kaikille, jotka osaavat ruotsia. Suomenkielisillekin tarjolla olevissa amk:ssa vaaditaan kynnysruotsi.

Jos perustetaan 1000 opintopaikan kiinankielinen yliopisto. Mikä varmaan alkaisi olla tarpeen. Sekin voi olla kaikille avoin, jos vain osaa kiinaa.

Sellaista se on. Minullekin pakkoruotsia aikanaan opetettiin. Ainoatakaan ruotsinkielistä ei vastaan 70 luvun alussa tullut. Myöhemmin sitten kyllä ymmärrettiin, että olihan heitä. Heidät oli vain erotettu eri päiväkoteihin ja kouluihin.

Ei siinä mitään. Kyllä kaikki oppi hyödyksi on ja ei ruotsinkielen osaamisestakaan haittaa olisi. Tulokset vaikuttavat kyllä erittäin huonoilta. Ei se pakko näytä olevan kovin hyvä kannustin. Internet aika kyllä on kannustanut kielten opiskeluun. Tarve tulee kovin selvästi esiin nuorille. Mutta ei se Ruotsi sieltäkään oikein esille nouse.

Suomenhan pitäisi olla demokratia. Ennemmistön mielipiteen vastaisesti tässäkin kysymyksessä ollaan menty hyvin pitkään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Turpeinen kertoi tosiasian, kiintiöiden ja omakielisten oppilaitosten avulla ruotsinkielisistä huomattavasti suurempi osuus saa korkeakoulututkinnon kuin valtaväestöstä. Tämä on tosiasia jota et pysty typerillä väitteilläsi toiseksi muuttamaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Saksassakin oltiin aikanaan huolissaan siitä, että juutalaisten osuus akateemisen tutkinnon suorittaneista oli suhteellisesti paljon suurempi, kuin saksalaisten osuus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Oliko lakisääteisesti kuten Suomessa vai olivatko juutalaiset vain parempaa ainesta?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #6

Suomessa kaikilla on samat mahdollisuudet päästä korkeakouluihin.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Sisäiset kieliriidat ovat häpeä maallemme, ja ulkopuoliset voimat haluavat edelleen sekoittaa asioitamme, jopa lainsäädätöämme.

Pyrkimys tulla muitten kanssa toimeen ilman riitoja olisi Maallemme joka suhteessa kannattavampaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mikä hemmetin "ulkopuolinen voima"? Hurrit taitaa elää toisessa ulottuvuudessa.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Tämän häpeän on aiheuttanut RKP:n änkyräsiipi, joka vaatii paitsi kielikiintiöitä tiettyihin korkeakouluihin, ruotsinkielisiä palveluja koko maahan, siis myös täysin suomenkielisiin kuntiin, kaksikielisyyttä alle viiden prosentin vähemmistöosuuden takia, pakkoruotsia jokaiseen koulutusasteeseen kaikille suomenkielisille. Missään muussa maassa, entisiä siirtomaita lukuun ottamatta, ei alle viiden prosentin, eikä paljon suuremmankaan vähemmistön kieli ole pakollinen oppiaine maan enemmistölle. - Tämä kaikki on sitä häpeää. Suomi on edelleen kielellisesti kuin Ruotsin siirtomaa!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Suomalaisten enemmistö haluaa vain monipuolisempaa kielivalikoimaa, jonka toteutumisessa pakkoruotsi on pahana tulppana liian monille. Ei kaikkien suomalaisten pidä opiskella toista pientä marginaalikieltä vain siksi, että meillä asuu ehkä noin 20 000 täysin ummikkoa ruotsinkielistä ihmistä. Kyllä vähempikin riittää palvelujen järjestämiseen.

Ei suinkaan ole häpeä haluta parannusta kielipolitiikkaan, häpeälistä on taas harjoittaa huonoa ja jopa kansaa "tyhmistävää" puoluepolitiikkaa.

Hajautus on hyvä ja paras ohje myöskin pörssikaupassa - "ei kaikkia munia samaan koriin" ! Sen luulisi useimpien fiksujen ruotsinkielistenkin hyvin ymmärtävän?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Näin sekä Ruotsin että ruotsinkielen ystävänä sanoisin, että peruskoulussa riittää yksi ei-äidinkieli, jonka oppiminen pitäisi aloittaa heti ensimmäisellä luokalla.

Lukiossa ruotsinopiskelu pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi. Suurimmissa kaupungeissa voisi olla ns. pohjoismaisia peruskouluja ja lukioita, joissa opetuskielenä olisi ruotsi.

Kun on yksi vahva ei-äidinkieli, oppii vieraan kielen hyvin nopsasti, kun käyttötarve sille ilmaantuu.

Toimituksen poiminnat