StefanTallqvist

Studentbladet 100, Quosego och modernismen

  • Studentbladet 100, Quosego och modernismen
  • Studentbladet 100, Quosego och modernismen

 

Hufvudstadsbladet (2 oktober 2011) kirjoittaa: ”Trevligast var kanske att sköta redaktionen det år (1926) då Cid Erik Tallqvist och jag tillsammans i största endräkt med vanvördiga och kraftiga kanonskott besköt det bestående samhället.” (Ragnar Granit, Chefredaktör 1923-24, 1926)

http://hbl.fi/kultur/2011-10-02/studentbladet-har-fatt-en-pinfarsk-historik

”Journalisten Henrik Stenbäck har skrivit Studentbladets pinfärska historik. Han efterlyser fortsatt debatt i Nordens äldsta studenttidning men medger att det blivit svårare att skjuta skriftliga kanonskott.”

Ragnar Granit on tämä kolmas Suomesta kotoisin oleva Nobellin palkinnon saaja, joka sittemmin muutti Ruotsiin. Mutta kesäisin hän asui Korppoon saarella, ja järjesti purjehtijoitten tapaamisia saaristossa. Isä, äiti ja minä osallistuimme monta kertaa (1950-luvulla) omalla purjeveneellä näihin kesäisiin vanhojen ystävien tapaamisiin.  Granitin purjevene oli nimeltään ”Alone”, koska se oli ykin omassa luokassaan. Granitin perhe purjehti usein Korppoon ja Tukholman välillä. Granit sai nobellinsa silmän värinäön tutkimisesta ja muistan että hän myös kertoi minulle tutkimuksistaan.

Noihin aikoihin asuimme Ahvenanmaalla, ja vietimme koko kesän yleensä merellä purjeveneessä.Isästäni tuli kuitenkin kuuluisa, ei Studentbladetin toimittajana, vaan modernistien kulttuurilehden Quosego toimittajana ja kustantajana vuonna 1928.

Isäni esitelmä Quosego-lehdestä Maarianhaminassa vuonna 1954 on kuultavissa täältä:

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=7&ag=69&t=276&a=3086
Cid Erik Tallqvist talar om Quosego och modernism;  26.02.1954 | längd: 13:13 (Audio)

”Quosego - tidksrift för ny generation kom ut första gången 1929.
Utgivaren Cid Erik Tallqvist berättar minnen omkring tidskriften och medarbetarna.

Tidskriften hade en mängd namn som i modern tid framstår som de allra viktigaste av de finlandssvenska modernisterna. Rabbe Enckell, Elmer Diktonius, Henry Parland, Gunnar Björling och Hagar Olsson kan nämnas. Även svenska författare som Artur Lundkvist, Erik Asplund, och Harry Martinsson deltog i tidskriften.”

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Onko joku kuullut runoilijasta Gunnar Björling?

Tässä on harvinaisempi näyte hänen runoistaan ( Studentbladet, maj 1924.) Björling kirjoittaa tässä "Jumalasta, äärettömyydestä äärellisessä ja todellisuudesta". Nämä eivät suinkaan olleet hänen aiheita myöhemmin:

= = =
Min skrift – lyrik?

1.

En ytterligare fenomenalism har lett mig till en ändlöshetsupplkevelse i det ändlige, en stundens fullkomning, men ej fullbordan (det Ur världskeendet), en värde- och viljeupplevelsens odödlighet – för vårt förnimmande! Det finnes en Gud: v e r k l i g h e t!

- - Vi borde intressera oss för livet, och vi funne dikten, glåmig och underligt randad. Ingen vet var den är, men den lyser som gullboll i solen.

Men stundom går pennan sina egna vägar: då är det som bäst. Det är visst "dikt", eller nåd. Men tål som all "tunga" att granskas, av seende ögat. ---

http://bibbild.abo.fi/hands/Bjorling/m9.htm
= = =

Gunnar B. (isäni hyvä ystävä) lähetti minulle aina pikkupoikana jouluisin pieniä lahjoja, 1940 luvulla. Myöhemmin tunsin häntä itsekin, ja joskus kävin hänen runoilijamajassaan Helsingissä hänen radiota korjaamassa.

Myöhemmin Gunnarin kuoltua, suurin osa hänen runoista ja papereita jäivät minulle (alunperin isälle). Monet hänen runoistaan oli kirjoitettu tupakka-askin kanteen.

Toimitin Björlingin papereita ja runoja Yliopistolle (Åbo Akademi) tallennettaviksi, ja tämä on ilmeisesti yksi niistä papereista, joka nyt löytyy Internetistä. Ihme juttu.

Toimituksen poiminnat